21. marraskuuta 2017

Katsaus menneeseen kisakauteen

Viisi virallista starttia, neljät harjoitusravit ja kolme hylättyä suoritusta, virallinen ennätys 3,42.7, epävirallinen ennätys 3.28 ja tienestit kaksikymmentä euroa. Siinä lyhykäisyydessään minun ja Diranan ensimmäinen kisakausi. Tässä postauksessa kertoilen vähän, mistä lähdettiin keväällä liikkeelle, mitä kesän aikana raviradalla tapahtui ja mitä tavoitteita on ensi kaudelle. Postaus on lähinnä kirjoitettu itselleni, jotta voin vaikkapa vuoden päästä lueskella fiiliksiä tältä kaudelta, mutta jos jotakuta yhtään kiinnostaa, niin lukekaa ihmeessä loppuun!

Ensimmäistä kertaa Diranan kanssa käytiin raviradalla 21. toukokuuta. Silloin olin poniin tosi tyytyväinen, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna ei tuo reissu mennyt yhtään hyvin. Dirana pysähteli kesken kierroksen ja varikon portin ohittaminen oli erittäin hankalaa, lähes mahdotonta. Myös peruuttelu oli tuolloin suuri ongelma niin varikolla, kuin radallakin. Siitä ei olla vieläkään päästy täysin eroon, mutta on se jo huomattavasti vähentynyt. Ensimmäisellä kerralla kun kellotimme, oli kierroksen aika noin 5 minuuttia pysähtelyineen. Harjoiteltiin sitten useaan otteeseen radalla kaverin kanssa. Välillä kaverina oli Noppa ja välillä ystäväni hänen poninsa kanssa. Suuret kiitokset Nealle treeniseurasta ja Tiialle Nopan ajamisesta! Tuolloin Dirana ei edes suostunut ohittamaan toista ponia, vaan veti käsijarrun päälle heti, kun tultiin toisen rinnalle. Alku oli hankala niin minulle, kuin ponillekin, mutta positiivisella ja päättäväisellä asenteella selvittiin siitä!

https://3.bp.blogspot.com/-9Nt5MiPqdX8/WTAmfGcxe9I/AAAAAAAAWzk/HhyYXa9pBDIij33z_4T-IzivBRclidQaQCLcB/s1600/DSC_7403_Fotor.jpg

Lopulta tuli aika ilmoittautua ensimmäiseen starttiin, jonka oli tarkoitus olla 6.6. Jätin Diranan siitä kuitenkin pois suuongelmien ja yleisen turvallisuuden kannalta, sillä pelkäsin, että Dirana saa kilpailukieltoa vaarallisen käytöksen takia, jos se aloittaa peruuttelun raveissa. Pari viikkoa lisää treeniä ja ensimmäisen startti ajettiin 20.6. Tarkemmin ensimmäisestä startista voit halutessasi lukea klikkaamalla tästä. Varikon portti olikin edelleen liian suuri houkutus ja meidät hylättiin kävelyn takia. Seuraava startti ajettiin harjoitusraveissa 30.6. ja sama meno jatkui sielläkin. Poni livahti radan sisäpuolella olleen varikon puolelle, joten hylkäyksen syy oli radalta poistuminen. Tässä linkki kyseisestä startista kertovaan postaukseen.

Tässä vaiheessa laukat alkoi olla ongelma, joten kokeiltiin hiitillä lappuja. Niistä olikin suuri apu eikä Dirana laukkaillut ollenkaan. Kolmas kerta toden sanoo ja hyväksytty suoritus saatiin kolmannessa startissa 12.7. Aika oli 3.42,7 eikä laukkoja tainnut tulla yhtään. 1.9. ajettiin taas startti ja silloin meidät hylättiin liioista laukoista, sillä Dirana otti nokkiinsa ympärillä hälisevistä äänistä. Tuolloin ajattelin, että meidän kausi loppui siihen, mutta startattiin vielä kuukauden päästä Kajaanissa ja välissä ajettiin kahdet harjoitusravit, ensimmäisissä oltiin ainoa ponivaljakko ja ajaksi saatiin 3.50. Toisissa harkkareissa oli runsain määrin kirikavereita ja se näkyi heti ajassa, joka oli tuolloin 3.37. Kajaanin startissa laput ja huput lamaannuttivat ponin täysin eikä se reagoinut millään lailla käskyihin tai muihin poneihin, joten aika oli erittäin surkea 4.18. Dirana ei kuitenkaan laukannut, saatikka yrittänyt poistua radalta ja saatiin tuolloin meidän ensimmäinen rahasija, sillä lähdössä oli niin vähän poneja. Kyseisen startin jälkeen taisin suutuspäissäni päästää suustani lauseet "Miks ees lähin tänne?" ja "En kyllä aja tällä ponilla enää ikinä", mutta ei se niin huonosti mennytkään näin myöhemmin ajateltuna.




Salaa olin haaveillut, että saataisiin vielä tällä kaudella alitettua aika 3.30 ja onnistuihan se, kun 22.10. käytiin vielä syksyn viimeisissä harjoitusraveissa. Siellä poni yllätti täysin kipittämällä kierroksen ajassa 3.28! Ensimmäistä kertaa koskaan se lähti radalla tosissaan juoksemaan, vaikkakin laukat vähän häiritsivät, sillä kokeilin ajaa ilman huppuja ja lappuja. Kausi päätettiin 12.11. Joensuussa erittäin kovassa lähdössä. Otettiin laput ja huput pois sillä uhalla, että poni laukkaisi. Ikinä ennen en ollut jännittänyt yhtäkään starttia noin paljoa ja se ei ollut hyvä juttu, sillä olen huomannut, että minun jännitys ja epävarmuus tarttuu erittäin herkästi Diranaan, jolloin se alkaa oikkuilemaan. Startti sujui ihan kivasti, mutta takasuoran lopussa ja maalisuoralla vauhti vaan hidastui hidastumistaan. Päästiin kuitenkin hyväksytysti maaliin saakka ja aika oli 3.49.


Ensi kaudella yritetään päästä mahdollisimman usein starttaamaan, jotta saataisiin lisää kokemusta ja ruttinia kilpaa ajamiseen. Pitää vaan toivoa, että olisi mahdollisimman paljon lähtöjä meille hitaammillekkin. En pistäisi pahakseni, vaikka ennätys paranisi tai menestystä tulisi, mutta se ei ole pääasia. Pääasia on se, että pääsen kokemaan lisää hauskoja hetkiä ponien parissa ja tutustumaan uusiin ihmisiin!

Kaudesta jäi kokonaisuudessaan oikein hyvä mieli, vaikkakaan menestystä ei tullut. Sain kuitenkin koulittua oikkuilevasta ja lihavasta karvapallosta suhteellisen hyväkuntoisen ja toimivan harrastekaverin itselleni, vaikkakin on se edelleen ihan raakile. Pääasia on se, ettei Dirana enää yritä pysähdellä tai sännätä suorinta tietä ulos varikon portista. Pitkälle olen päässyt jo sillä, etten ota tätä hommaa kovin vakavasti, vaan osaan nauraa epäonnistumisille ja oppia niistä. Itselleni tärkeintä ei ole pärjääminen, vaan se, että saan tehdä sitä mistä tykkään ja ennen kaikkea pitää hauskaa, saada uusia muistoja sekä kartuttaa kokemusta.

DSC_2933-01

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti