3. lokakuuta 2017

Ehkä me vielä joskus pärjätään

DSC_3062-01
Kajaanista ei ole yhtäkään kuvaa joten postauksen kuvat on otettu 10.9. harjoitusraveista Lieksassa.
Sunnuntaina oli pitkästä aikaa vuorossa ravit Diranan kanssa. Aamulla suuntasimme traileri auton perässä hakemaan Diranaa. Poni tavaroineen kyytiin ja auton nokka kohti Kajaanin ravirataa. Dirana oli ihan unessa ja jouduimme suunnilleen kantamaan sen pois karsinasta. Matkalla otimme ystäväni Tiian kyytiin Nurmeksesta. Paikan päälle saavuimme vähän yhdentoista jälkeen, eli riittävän ajoissa, sillä startti oli klo 12.30. Äiti ja siskoni jäivät ottamaan Diranaa kopista ulos sillä aikaa, kun minä ja Tiia lähdimme käymään sisäänkirjoituksessa ja valjasautossa. Autolle palattuani aloin valjastaa Diranaa ja saatuani kärrit perään lähdin lämmittämään. Lämmityksen ajaksi jätin laput ja huput pois, jotta poni saa katsella ympärilleen ja tutustua uuteen paikkaan sekä karistella viimeisetkin unenrippeet pois.

Lämmitys meni miten meni. En lämmittänyt ollenkaan radalla, vaan pelkästään varikolla. Dirana painoi ohjalle ihan kamalasti ja vei minua ympäri varikkoa miten mielii. Lopulta en enää edes yrittänyt saada sitä kävelemään, vaan annoin juosta toisen ponin perässä. Ei ollut fiksu idea, sillä toisen ponin lähtiessä eri suuntaan kuin me, alkoi pukkirodeot ja peruuttelut. Sain Diranan kuitenkin nopeasti jatkamaan eteenpäin. Otin vielä muutaman reipaamman pätkän ison hevosen perässä ja ne sujuivat oikein hyvin, mutta jarrut olivat hukassa ja välillä poni menikin pukkilaukkaa minun roikkuessani kaikin voimin ohjissa. Lämmityksen jälkeen annoin Diranan seistä hetken aikaa trailerin perässä ja laitoin sille huput sekä laput päähän, jotta se ei laukkailisi startissa.

DSC_3061-01

Suuntasin kokoontumisrinkiin omalle paikalleni ja pian ponilähtö jo kuulutettiinkin radalle. Menimme esittelyyn viimeisinä, sillä meidän numero oli yksi. Esittelyssä pyysin Diranalta vielä reippaampaa pätkää ja se vastasi pyyntööni ihan hyvin, muttei yhtä hyvin kuin varikolla. Volttaus sujui ongelmitta, mutta meno hyytyi heti kun saimme lähteä. Käskin käskemästä päästyäni, jotta Dirana lähtisi juoksemaan edes vähän reippaampaa, mutta ei se saanut vaihdetta silmään koko kierroksen aikana. Kaikki muut lähdön ponit pääsivät meistä heittämällä ohi, eikä Dirana lähtenyt yhtään reippaampaa edes niiden perään. Maalisuoralla yritin vaan pitää Diranan ravilla maaliviivalle saakka, jottei meitä hylättäisi. Ponin pää painui maahan ja meno oli käsittämättömän tahmeaa, mutta päästiin kuin päästiinkin ravilla maaliin ja saatiin hyväksytty suoritus. Aika oli 4.18, eli huomattavasti ennätystä huonompi. Muutenhan startti meni ihan hyvin, sillä Dirana ei edes yrittänyt laukata saatikka poistua radalta, mutta aikaan en ole lainkaan tyytyväinen.

Laitan tahmeuden uuden paikan sekä lappujen ja huppujen syyksi, sillä lämmityksessä Dirana meni oikein hyvin ilman lappuja ja huppuja. Aiemmin Dirana keskittyi liikaa ympäristöön eikä juoksemisesta siksi tullut mitään, joten laitettiin sille laput ja huput. Nyt se kuitenkin vaipuu liikaa omiin ajatuksiinsa eikä välitä käskyistä tai muista poneista tippaakaan. Seuraavalla kerralla otetaan ainakin laput pois ja laitetaan sekki. Pitää yrittää päästä tämän syksyn aikana starttaamaan vielä kerran, mutta saa nähdä löytyykö sopivia lähtöjä.

2017-10-03_01-19-05

1 kommentti:

  1. Itse ehkä jättäisin huput mielummin pois ja jättäisin laput 🤔 Mutta toki kannattaa kokeilla kaikenlaista 😄 Kyllä se vielä alkaa juosta jonain päivänä tosissaan 😋

    VastaaPoista